Davvieallju
UiT Norgga árktalaš universitehta lea riikkaidgaskasaččat njunuš máŋggadieđalašuniversitehta. Min višuvdna lea leahkit davviealljun. Eallju-sátni galgá láidestit UiT bargoáŋgirvuhtii. Go mii hábmet boahtteáiggi, de mii galgat ovttas studeanttaiguin, bargiiguin ja servodagain muđui ávkkástallat min sajádaga Davvi-Norggas ja Sámis, min fágalaš viidodaga ja min fágarasttideaddji ovdamuniid.
Min servodatdoaibma lea fállat alla kvalitehta dutkanvuđot oahpahusa ja doaimmahit dáiddalaš ovddidanbarggu ja dutkama alla riikkaidgaskasaš dásis, vuođđodutkama rájes gitta geavaheami rádjai. Mii galgat gaskkustit máhtu iežamet fágasurggiid birra ja ovddidit innovašuvnna. Dát servodatdoaibma ovttastahttá UiT rastá iešguđege oahpuid, dutkansurggiid ja guhkes geográfalaš gaskkaid. Dat gáibida buori ovttasbarggu ealáhus- ja servodateallimiin ja riikkaidgaskasaš bargoguimmiiguin. Mii galgat nannet máhttovuđot ja ceavzilis ovdáneami sihke guvllolaččat, riikkaviidosaččat ja riikkaidgaskasaččat.
Akademalaš friddjavuohta, dieđalaš ja dutkan ehtalaš prinsihpat leat vuođđun olles UiT doaimmas. Mielváikkuheapmi, mielmearrideapmi, rabasvuohta ja buori proseassat galget addit dan mearrádusvuođu maid mii dárbbašat go dahkat jierpmálaš ja oaidnilis vuoruhemiid. Min studeanttain ja bargiin galgá leat vejolašvuohta ovddidit iežaset dáidduid ja potensiála. Huksejuvvon dieđalaš iehčanasvuođa ala galgat mii leat duostilat, áŋgirat ja utnolaččat – lávgalagaid fágaiguin, olbmuiguin ja dálááiggeovdánemiin.
Mis galgá leat buorre ja mearrediđolaš resursaávkkástallan ja nuppástuhttindáidu deaividan dihtii boahtteáiggi vuordámušaid ja vejolašvuođaid. Mii áigut golmma strategalaš áŋgiruššansuorggi bokte nannet kvalitehta min fágasurggiin ja guovddášdoaimmain, ja nannet daid váikkuhanvejolašvuođaid.
1: Árktis ja davviguovllut
Máilmmi davimus universitehtan lea UiT ásahuvvon strategalaččat dainna ulbmiliin ahte ovddidit ja gaskkustit máhtu Árktisa ja davviguovlluid birra. UiT fátmmasta dutkama ja oahpu luonddu, servodaga, teknologiija, birrasa, kultuvrra ja olbmuid birra, ja ovttasdoaibmama dáid gaskkas. Dán vuolggasajis mii bargat ábiiguin, gomuvuođain, dálkkádatrievdamiiguin ja resursaávkkástallamiin, dearvvasvuođain ja ekonomiijain, eamiálbmogiiguin, álbmotrievdamiiguin, politihkain ja ovttasdoaibmamiin davvin. Mii galgat geavahit iežamet fágasurggiid áddejumi vuođđun váikkuhan dihtii davviguovlluid ovdáneapmái.
Áigumuš: UiT galgá leat riikkaidgaskasaččat njunnošis máhtolašvuođas ja gelbbolašvuođas Árktisa ja davviguovlluid birra ja maiddái daid várás.
Mii galgat leat ovddimuččas áddet Árktisa ja davviguovlluid luonddu- ja servodatrievdamiid, ja daid čuozahusaid. Mii galgat leat geasuheaddji oahppobáiki mii árvvus atná ja ávkkástallá lagasvuođa gaskkal fágaid, olbmuid ja práksisiid. Mii galgat jorgalit davviguovlluid hástalusaid ja vejolašvuođaid fágalaš gažaldagaide, ja ovttasráđiid suokkardit daid.
Vai olahat min áigumuša, de UiT galgá:
- Ovddidit eanet oaivugas fágabirrasiid mat leat njunnošis riikkaidgaskasaš máhttoovdáneamis. Mii galgat loktet dutkangažaldagaid mat davvin leat áigeguovdilat ovdáneapmái. Mii galgat ovddidit ja doalahit dieđalaš siskkáldasstruktuvrra ja áigeráidodáhtaid mat dahket máhttoovdáneami vejolažžan Árktisa ja davviguovlluid birra, ja vejolažžan daid várás.
- Viidáseappot ovddidit geasuheaddji oahppofálaldagaid mat leat heivehuvvon ealáhus- ja servodateallimii davvin. Mii galgat ovddidit studeanttaid oahpahallama ja searvama. Mii galgat nannet njuovžilis fálaldagaid sihkkarastin dihtii ahte nuorat ja rávisolbmot smávit ja stuorát báikkiin háhket máhtu, gealbbu ja gálggaid maid boahtteáigi dárbbaša.
- Nannet gelbbolašvuođa sámi ja kvena dilálašvuođaid birra, ja maiddái sin várás. Mii galgat leat njunuš universitehta sámi ja kvena giela, kultuvrra, dáidaga ja servodaga máhtolašvuođas ja gaskkusteamis, ja njunnošis eanetlohko- ja unnitlohkoservodagaid gaskasaš deaivvadeamis.
- Leat ovttasbarggu láidesteaddjin Árktisis ja davviguovlluin. Mii galgat leat oinnolaš ja árjjalaš máhttoaktevra davviguovlluin, ja ovttasbargoguoibmin man ealáhus- ja servodateallin ja riikkaidgaskasaš ovttasbargoguoimmit oidet.
2: Dat stuorra servodathástalusat
Stuorra servodathástalusat dálkkádaga ja birrasa, biebmosihkkarvuođa, demografiija ja dearvvasvuođa hárrái čájehit ahte ođđaáigásaš servodat lea rašši. Dat čájehit ahte máilmmiviidosaš ovttasdoaibma, demokratiija ja luohttámuš álbmogiid gaskkas leat dehálaččat. Servodat dárbbaša fágabirrasiid mat heivehit dutkangažaldagaid ja metodaid mat oanehit ja guhkit áigái sáhttet geavahuvvot vuođđun gáibideaddji mearrádusaide. UiT fágalaš viidodat ja lagasvuohta lundui ja servodahkii, addá buriid eavttuid fállat máhtu ja gealbbu nuppástuhttimii, heiveheapmái ja boahtteáigásaš čovdosiidda fágasurggiid, ealáhuseallima ja servodateallima rájáid rastá.
Áigumuš: UiT galgá váikkuhit ođasmahtti, demokráhtalaš ja ceavzilis čovdosiidda stuorra servodathástalusaide.
Mii galgat váldit ovddasvástádusa vuođđodutkamii iežamet fágasurggiin ja leat mielde máilmmiviidosaš diehtobargguin. Mii galgat váldit erenoamáš ovddasvástádusa máhtus ja gelbbolašvuođas mat dárbbašuvvojit biraslaš, sosiálalaš ja ekonomalaš ceavzilis ovdáneamis. Mii galgat juohkit ja olámuddui lágidit min dutkama ja oahpu, ja láhčit dili innovašuvdnii ja searválas ráhkadeapmái sihke siskkáldasat ja servodagain muđui. UiT studeanttaid ja bargiid dovdomearka galgá leat ahte sis lea kritihkalaš jurddašandáidu, ahte sii leat njunnošis idéaid dáfus ja dat ahte sii dustet hástalit sajáiduvvon práksisiid.
Vai olahat min áigumuša, de UiT galgá:
- Praktiseret rabas diehtaga. Mii galgat ovddidit rabasvuođa dutkamis, oahpus ja innovašuvnnas, ja ovddidit suorggi lagas ovttasbargguin riikkaviidosaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargoguimmiiguin.
- Ovddidit máhtu, metodaid ja váikkuhangaskaomiid mat čovdet stuorra servodathástalusaid. Mii galgat ovddidit mearkkašahtti máhttoovdáneami, ja vuoruhit siskkáldasstruktuvrra ja metodaovdáneami mat addet vejolašvuođa bargat máŋggadáfot čuolmmaiguin ja ceavzilis čovdosiiguin. Mii galgat váikkuhit dasa ahte dárogiella ovdána fágagiellan gokčan dihtii Norgga bargoja servodateallima dárbbuid riikkaidgaskasaš birrasis.
- Ovddidit fágaidgaskasašvuođa, searválas ráhkadeami, ja innovašuvnna. Mii galgat ásahit arenaid ja jávkadit ovttasbargohehttehusaid fágasurggiid, sektoriid ja riikkarájáid rastá. Mii galgat vuoruhit ja ávkkástallat vejolašvuođaid mat leat digitála nuppástusain, ja ovddidit min studeanttaid ja bargiid generalaš gálggaid ovdáneami.
- Nannet kapasitehta ja nuppástuhttindáiddu. Mii galgat ávkkástallat ja vuoruhit min resurssaid buorebut. Mii galgat lasihit min oassálastima riikkaviidosaš ja riikkaidgaskasaš gilvvu vuollái biddjon ruhtadanortnegiidda mat leat dutkama, oahpu ja innovašuvnna várás.
3: Taleanttaid ovddideapmi ja girjáivuohta
Studeanttat ja bargit leat min deháleamos resurssat. Jos mii galgat lihkostuvvat min servodatdoaimmain, de eaktuduvvo ahte juohkehaš beassá ovddidit iežas potensiála. Min studeanttat ja bargit bohtet iešguđege riikkain ja báikkiin, sis leat iešguđetlágan duogáš ja historjá, ja sin mielde čuvvot vásáhusat ja perspektiivvat mat leat sihke riggodahkan ja hástalussan. Dán girjáivuođa galgá UIT geavahit ovdamunnin kreatiivvalaš ja searválasráhkadeaddji bargguin, ja geavahit dan vuođđun njunuš fágabirrasiid huksemis.
Áigumuš: UiT galgá leat guovddážis studeanttaid ja bargiid gelbbolašvuođa ja taleantta ovddideamis, mas girjáivuohta lea ealljun ja resursan.
Mii galgat leat geasuheaddji ja searvadahtti bargo- ja oahppobáiki gos lea sadji geahččalit, meaddit ja lihkostuvvat. Mii galgat fuolahit jođiheami ovddidan dihtii ahte girjáivuohta dohkkehuvvo givrodahkan, ja deattuhit searvevuođa, áŋgiruššama ja ovttasbarggu gaskkal studeanttaid, bargiid ja eará servodataktevrraid. Mii galgat leat okta čoahkis universitehta, gos buohkaid bargu ja ovddasvástádus lea dehálaš.
Vai olahat min áigumuša, de UiT galgá:
- Ovddidit, geasuhit ja doalahit taleanttaid. Mii galgat ásahit váikkuhangaskaomiid ja dan láhkai láhčit vejolašvuođaid ovddidit bargiid ja fágabirrasiid kapasitehta ja gelbbolašvuođa. Mii galgat njeaidit karriearacakkiid, fuolahit ollislaš rekrutterenpolitihka ja systemáhtalaččat ovddidit jođiheami ja bargosearvevuođa.
- Rekrutteret ja ráhkkanahttit studeanttaid mat oahpahallet olles eallima. Mii galgat láhčit dili mobilitehtii, nannet ovttasdoaibmama bargoeallimiin ja váikkuhit dasa ahte eanet nuorat geasuhuvvojit riikaoassái ja bissot dáppe. Mii galgat ovddidit diehtoáŋgirvuođa, searvevuođa ja boahtteáiggeovddasvástádusa.
- Vuoruhit máhttoovdáneami ja innovatiivva gaskkusteami mii ovddida girjáivuođa. Mii galgat nannet studeanttaid ja bargiid oassálastima dialogain ja servodatságastallamiin, ja suodjalit akademalaš sátnefriddjavuođa. Mis galgá leat gelbbolašvuođa, ovddasteami ja perspektiivva girjáivuohta.
- Viidáset ovddidit bargo-, oahppan- ja oahppobirrasiid. Mis galget leat movttiidahtti ja heivehuvvon fysalaš, sosiála ja digitála birrasat. Mii galgat ovdánit oktan universitehtan campusiiguin ja oahppobáikkiiguin main leat erenoamášvuođat.
