Fátta birra
Luottat, ruovdegeainnut ja girdigiettit veahkehit olbmuid, dávviriid ja jurdagiid lihkadeami ođđalágan vugiiguin, muhto dat veahkehit maiddái ásaiduhttima, luonddu ávkkástallama ja hálddahusa viiddideami. Daid plánemis ja daidda ráhkkaneamis lea vejolašvuohta dásseárvosaš nuppástuvvamii. Áiggiid čađa anus leamašan infrastruktuvrra lágan johtolagat, mat rasttildit rájáid – Nuorta Afrihkás brihttalaš ruovdegeainnuid ráje Duiskka luottaide Davviriikkain – leat hábmen bargoveaga sirdásemiid ja kolonialisttalaš miellagovaid, muhto maiddái olbmot, geaid eatnamiid čađa dat ledje plánejuvvon johtit leat váikkuhan daidda. Mo viiddes infrastruktuvrralaš ovdáneapmái ráhkkaneapmi váikkuha olbmuide dáid plánejuvvon johtolagaid alde? Vel dehálabbo, mo ráhkkaneapmi váikkuha loahppabohtosii? Maid dán ráhkkaneami oktavuođas sáhttá bidjat johtui dakkára, mii nanusmahttá oktavuođa eatnamii ja servošii?
Dán prošeavtta lea bidjan johtui konflikta davvi mearrajohtolaga váras plánejuvvon infrastruktuvrras Sámi eatnama rájáid rastá Ruošša árktalaš riddoguovlluide– ja Árktalaš ruovdegeainnus, man plánen lea dálá dilis bissehuvvon. Olles fitnu hámman ja eará industriála infrastruktuvra galggai leat Girkonjárggas. Kiinná árktalaš vilges bábir, cealkámuš Kiinná ráđđehusa árktalaš politihkas (China’s Arctic White Paper) lea ráhkadan olbmuid millii almmolaččat cieggan miellagova “Davvi Silkegeainnus”, riikkaid gaskasaš davvimearrajohtolaga mielde johtti fievrredan ja gávppašan oktavuođas Asia ja Eurohpá gaskkas. Riikkaidgaskasaš válmmaštallamat leat dagahan miehtá govahallojuvvon johtolaga johtinbáikkiid eahpesihkkarisvuođa báikkálaččat, kollektiivvalaš lihkadusaid ja gilvaleaddji beroštumiid. Dát dagaha ođđalágan oktavuođaid Sámi guovlluid ekonomalaš ja kultuvrralaš beroštumiid ja davvi industriála guovddážiid, ráđđehusaid ja riikkaid gaskasaš organisašuvnnaid gaskii. Seamma áigge dat lea bohciidahttán muittuid vássán áiggi infrastruktuvrralaš ovdáneami váikkuhusain dálá áigái-- stáhtaid bahkkema váikkuhusain iešbirgejupmái ja báikkálaš buvttadeapmái.
Vai sáhttá ovddidit gulahallama ja doaimmaid Árktalaš silkegeainnu ektui, prošeakta doallá sisttis veardádalli etnográfalaš, historjjálaš ja arkeologalaš infrastruktuvradutkamuša báikkiid ja áiggiid čađa. Maid sáhttá oahppat viiddis infrastruktuvrralaš figgamušaid sosiálalaš, birrasii guoski ja materiálalaš oktavuođain; infrastruktuvrrat sáhttet leat jogo huksejuvvon dahje eai, dat sáhttet leat gos guovllus fal máilmmi dahje gos guovllus fal Sámi ja man beare áiggis historjjálaččat. Ovttasbarggu bokte sámi dáiddalaš ja kultuvrralaš lágádusaiguin, mii váldit oasi ain joatkašuvvi ságastallamii infrastruktuvrralaš váikkuhusain Sámis ja globálalaččat.
Veardádalli dutkamuš govahallojuvvon “Árktalaš silkegeainnu” mielde:
Maid olbmot hámmangávpogiin ja siseatnamis miehtá jurddašuvvon Árktalaš silkegeainnu smihttet ja mo sii ráhkkanit rievddadallamiidda ođđa geopolitihkalaš, infrastruktuvrralaš ja gávppašeami oktavuođain?
Veardádalli dutkamuš infrastruktuvrras báikki ja áiggi čađa:
Árktalaš silkegeainnus leat ovdagovat miehtá máilmmi, Sámis ja historjjálaččat. Dán eahpesihkkarisvuođa ja ráhkkaneami dilis, maid mii sáhttit oahppat sosiálalaš, materiálalaš, ja ekologalaš nuppástusain infrastruktuvrralaš ovdáneamis vai áddet plánejuvvon hámman- ja ruovdegeaidnoprošeavttaid vejolaš váikkuhusaid?
Infrastruktuvrra ja servodaga gaskavuođaid visualiseren:
Sosiálaantropologiija, arkeologiija, historjjá ja eamiálbmogiid hábmenmáhtu dutkit bohtet bargat ovttas Sámi lágádusaiguin, duojáriiguin ja dáiddáriiguin ja hukset almmolaš ja servošiid dásis visuála sisdoalu dutkan dihtii ovddabealde máinnašuvvon temáid Sámis. Iskkadalli gaskaomiid, nugo golmmadimenšunaláš teknologiija ja duoji geavahemiin, mii iskat áddet ja čájehit mohkkás vugiid maiguin oktavuođat huksejuvvojit ođđasit infrastruktuvrralaš deaivvademiid bokte.