Dutkanjoavkku birra

Dutkanjoavku ásahuvvui 2013:s, ja dat lea Hámmarfeastta campusis Finnmárkkus ja organisere FoU mas lea váldofokus dutkat buohccidivššu ja dearvvašvuođahástalusaid boaittobealguovlluin. Mis lea erenoamáš fokus dutkat davvisámegiel pasienttaid buohccidivššu, IKT-geavaheami oahpus ja mo olbmuid eallinvuogit, ássanguovllut ja barggut váikkuhit dearvvašvuhtii.

Dutkanjoavkku ulbmilin lea hábmet báikkálaččat vuođđuduvvon boaittobeal-dutkansearvevuođa min campusis, mas báikegottehástalusat buohccidivššu, dearvvašvuođa ja eallinvuogi ektui leat fokusis.

Mii áigut láidet iežamet dutkama diliide main pasienttain eai leat spesialiserejuvvon dearvvašvuođabálvalusat dastán. Ovttasdoaibmanođastus 2008–2010 mielddisbuktá muhtun hástalusaid sihke stuorra ja smávva báikkiide. Dutkanjoavku berošta das mo ođastus čuohcá servodagaide gos lea bieđgguid ássan, gos leat guhkes gaskkat iešguđet bálvalusaid gaskkas, ja gos gielddat fertejit ovttasbargat stuorra geográfalaš guovlluin ollašuhttin dihtii ođastusa áigumušaid. Dat maiddái nanne dan ahte sámi álbmoga vuoigatvuođa beassat geavahit iežaset giela ii sáhte hilgut, ja dieđiha vuoruhit giela, kultuvrra ja árbemáhtu dearvvašvuođabargiid gaskkas. Prošeavttat mat váldet mielde davvisámi giella-, kultur- ja árbemáhtu, árvvusadnojuvvojit, go mis dán regiovnnas lea erenoamáš ovddasvástádus dagahit dearvvašvuođasuorggi gielalaččat olámuddui sámi álbmogii. Mis galgá danne leat erenoamáš fokus dutkamii mii guoská buohccidikšohástalusaide davvisámegiel pasienttaiguin deaivvadettiin.

Mii háliidat suokkardit mo doibmet dearvvašvuođafálaldagat ja dikšun ja fuolahus boaittobealguovlluin gos leat hearkkes vuođđoealáhusat, máŋggagielatvuohta, riskavárra, ja gos ealáhusat ovdánit ja sturrot jođánit. Bargat buohccidivššárin rurála báikkiin gáibida doaibmagealbbu ja doaibmagearggusvuođa báikkálaš servodaga buohccidikšo- ja dearvvašvuođaveahkkedárbbuid ektui. Dát mearkkaša máhttu iešguđet hástalusaid, ráddjehusaid ja vejolašvuođaid birra mat leat gielddain gos ásset bieđgguid. Ulbmil lea ahte dutkan galgá leat ávkin davvisámi ja árktalaš báikegottiid olbmuide ja ásahusaide.

Ulbmiljoavku

Dutkanjoavku lea ásahandásis ja áigu geahččaladdat hámi ja sisdoalu álgojagi. Dutkama mihttomearit ja ulbmiljoavku leat viidát ja fátmmastit sihke pasieantalagaš dutkama, buohccidikšobarggu dutkama, dutkama mii čájeha dearvvašvuođabálvalusa struktuvrralaš beliid buoridanmuniid, dutkama mii veahkeha olbmo sáhttit studeret doppe gos ássá, ja dutkama mii veahkeha áddet ja dustet báikkálaš hástalusaid ja riskadiliid.

Mihttomearit

Mii háliidat leat mielde ovdánahttimin máhtu:

-        Kultursensitiiva buohccidivššus, ja das mo sámi álbmoga dearvvašvuođabálvalusat berrejit hábmejuvvot

-        Eamiálbmotmetodologiija geavaheamis iešguđet perspektiivvaiguin

-        Buohccidivššáriid gelbbolašvuođas boaittobealguovlluin báikkálaš hástalusaid hárrái

-        Boaittobealolbmuid birgejumi suokkardeamis ja das mii dat hábme oadjebas báikkálaš servodaga

-        Spiritualitehta ja eksistensiála dilálašvuođain

-        Das mo máhttoovdáneami ja oahpu sáhttá lávdadit

-        Das mo akuhttagearggusvuođa sáhttá áimmahuššat báikkálaččat, ja mo sáhttá ovttasbargat riika- ja fylkarájáid rastá

-        DGT-geavaheamis ja simuleremis oahpahusas

Fierpmádatmihttomearit

Mii vuhtiiváldit máŋggafágalašvuođa ja fágaidrasttildeami min prošeavttain. Riikkaidgaskasaš ovttasbarggut eará dutkanjoavkkuiguin árktalaš guovlluin, relevánta fáttáin ja ovttasbargoprošeavttat dearvvašvuođahástalusaid birra riikarájáid rastá sirkumpolára guovlluin, leat mávssolaččat ja dehálaččat min dutkanjovkui.

Mii háliidat maiddái viidásit ovdánahttit min fierpmádaga sirkumpolára guovlluin, erenoamážit min gulahallanolbmuiguin dutkanjoavkkus Yellowknifes, geain lea seamma fokus go mis, muhto maiddái eará dutkanjoavkkuid ektui.

Publikašuvdnamihttomearit

Mii háliidat:

• movttiidahttit gaskkusteapmái konferánssaid, mediaid, girjjiid ja dárogiel, davvisámegiel ja eaŋgalsgiel áigečállagiid bokte.
• lasihit fága- ja/dahje dutkanartihkkaliid publikašuvdnadávjodaga áigodagas 2013–2017.
• searvat Finnmárkkus aviisakronihkaiguin main lea fágatematihkka unnimusat 3 geardde jahkái.

Prošeaktaulbmil

Mii háliidat stuorra prošeavtta dutkanjoavkkus.

Mii háliidat searvat ohcamušaide báikkálaš, nationála ja riikkaidgaskasaš prošeavttaide – juogo váldoohccin dahje mielohccin.

Dutkanmetodat

Min joavkku dutkiid givrodat lea iešguđet kvalitatiivalaš diehtočohkkenmetodat. Joavkkus lea mis narratiivalaš analysa, sisdoalloanalysa, fenomenologiija/hermeneutihka, eamiálbmotmetodologiija, akšuvdnadutkama ja árvvoštallandutkama gelbbolašvuohta. Mis leat maiddái vissis vásáhusat surveyiiguin ja SPSS-analysaiguin.

Gáibádusat leat mielde dutkanjoavkkus:

Ahte leat masterstudeanta dahje PhD-stipendiáhtta prošeavttain.

Ahte leat dieđalaš bargi UiT:s, Davvi Dearvvašvuođas dahje eará ásahusas mas lea FoU-áigi ja/dahje prošeakta mii lea jođus.

Ovttastuvvon miellahtuid (oassálastit geat leat prošeavtta dahje ruđa haga, dahje geat leat ollislaš miellahtut eará dutkanjoavkkuin) dohkkeha dutkanjoavkojođiheaddji.