SAMINOR 2, ceahkki 2 – klinalaš iskkadeapmi

Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš, UiT Norgga árktalaš universitehtas, čađahii nuppi Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeami guovlluin gos lea sámi ja dáža ássan (SAMINOR 2) jagiin 2012–2014. Iskkadeamit čađahuvvo guovtti ceahkis: Ceahkki 1 lei jearahallanskovveiskkadeapmi, ceahkki 2 lei klinalaš iskkadeami, maiddá gohčoduvvon «Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeapmi». Klinalaš iskkadeapmi čađáhuvvui jagiin 2012–2014 logi válljejuvvon gielddas, buot dat gielddat ledje searvan SAMINOR 1:s ja ceahkki 1:s SAMINOR 2:s.

Gielddat mat válljejuvvo searvat ceahkki 2:i.

  • Skánik ja Evenášši (čakčamánu–golggotmánu 2012)
  • Kárášjohka (ođđajagimánu–guovvamánu 2013)
  • Guovdageaidnu (guovvamánu–njukčamánu 2013)
  • Porsáŋgu (cuoŋománu–miessemánu 2013)
  • Gáivuotna (čakčamánu–golggotmánu 2013)
  • Omasvuotna (golggotmánu–skábmamánu 2013)
  • Unjárga ja Deatnu (guovvamánu–cuoŋománu 2014)
  • Ivgu (miessemánu–geassemánu 2014). 
 
 

Ovdal iskkadeami ásahuvvui ovttasbargu gielddahálddahusain juohke gielddas. Sii veahkehedje láhčit lanjaid, lonistit dearvvašvuođafágabargiid gielddain ja ledje muđui veahkkinovddidit praktihkalaš doaimmaid. Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš láigohii dahje oaččui luoikkahit lanjaid gielddain gosa ásahedje dutkanstašuvnna dan áigodaga go iskkadeapmi čađahuvvui. Ledje eanaš báikkálaš dearvvašvuođafágabargit geat lonistuvvo bargin dutkanstašuvndni. Oktiibuot 70 láigohuvvon mielbargi ledje mielde čohkket dieđuid.

Sullii mánu ovdal iskkadeami, ožžo olbmot válljejuvvon álbmotjoavkkus gihppaga poastta mielde mas ledje dieđut boahtti dearvvašvuođaiskkadeami birra (gihpa dárugilliigihpa kvenagillii). Buohkat gaskal  40 ja 79 jagi ledje ulbmiljoavkkus, beroškeahttá ledje go searvan ceahkki 1:s vai eai. Buohkat geat bovdejuvvojedje  ožžo persovnnalašreivve mas lei diehtojuohkinčálus, diibmogohččun (diibmogohččun dárugillii) ja jearahallanskovvi. Sullii gaskamuttus guorahallanáigodagas ožžo sii guđet eai lean vel boahtán diibmui muittuhusa poastta mielde (muittuhus dárugillii).

Iskkadeamis lei klinalaš iskkadeapmi, varraiskkus ja oasseváldit galge maiddá deavdit jearahallanskovi ja váldit dan mielde iskkadanbáikái. Olbmot ahkejoavkkus 70–79 jagi ožžo sierra jearahallanskovi mii lei heivehuvvon vuorrasiidda. Nuppiin sániin leat mis guokte jearahallanskovi čadnon ceahkki 2:i. Okta sidjiide geat leat gaskal 40 ja 69 jagi mas ledje 8 siiddu (jearahallanskovvi dárugillii) ja okta sidjiide gaskal 70 ja 79 jagi mas ledje 4 siiddu (jearahallanskovvi dárugillii).

 

Klinalaš mihtut

Allodat, deaddu, spirralat- ja seakkáš mihtiduvvo, ja maiddái váibmojulkin ja varradeaddu.

Varraiskosat

Olbmot ožžo boradit ovdal varraiskosat váldo. Váldo analiissat guhkesáiggevarrasohkkaris (HbA1c) ja varraproseanttas (Hemoglobin) dutkanstašuvnnas. Buot oasseváldit fállojuvvo oažžut čálalaš vástádusaid daid iskosiin mat dahkko stašuvnnas, maiddá guhkesáiggevarrasohkkaris ja varraproseanttas. Eahpenormála gávdnosiid oktavuođas čujuhuvvo oasseváldit viidásat iežaset fástadoaktárii. Varraiskosat muđui galmmihuvvo ja sáddejuvvo UiT Norgga árktalaš universitehtii vurkejuvvot biobáŋkkus. Buoidestoffain, diabetes bioseavániin, vuolšereakšuvnnain ja ruovdestáhtusis, ja soames vitamiinnain dahkko analiissat Davvi Norgga universitehta buohcciviesus (UNN) 2014 čavčča. Dahkko analiissat vitamiidna D:s Helssegis Suomas 2016 giđa. Leat maiddá váldon birasmirkoanaliissat muhttin oasi oasseváldiin. Varraiskosiin main eai leat dahkkon analiissat leat biobáŋkui vurkejuvvon vai sáhttet dahkkot analiissat dain maŋit áiggis.

Searvan ceahkki 2:s 

Dievddut

Nissonat

Oktiibuot

Ahki

Galles bovdejuvvon

Galle oasseváldi

%

Galles bovdejuvvon

Galle oasseváldi

%

Galles bovdejuvvon

Galle oasseváldi

%

40-44

867

255

29,4

836

388

46,4

1703

643

37,8

45-49

907

283

31,2

795

364

45,8

1702

647

38,0

50-54

883

319

36,1

777

406

52,3

1660

725

43,7

55-59

897

372

41,5

848

481

56,7

1745

853

48,9

60-64

970

481

49,6

872

535

61,4

1842

1016

55,2

65-69

930

488

52,5

817

504

61,7

1747

992

56,8

70-74

591

336

56,9

550

333

60,5

1141

669

58,6

75-79

424

213

50,2

491

246

50,1

915

459

50,2

Oktiibuot

6469

2747

42,5

5986

3257

54,4

12455

6004

48,2

 

Ruhtadeapmi

Dutkan lea ruhtaduvvon dutkanruđaiguin čuovvovaččain:

  • Davvi-Norgga Regionála dutkanfoanddain
  • Golmma davimus fylkagielddas
  • Davvi Dearvvašvuođas
  • Sámedikkis
  • Sámi našunála gealboguovddážis – Psykalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG)  
  • Dearvvašvuohta- ja fuolahusdepartemeanttas

Ii ovttage dáin instánssain leat beroštusriidu iskkadeami dáfus.

 

Diehtogieđahallanovddasvástádus (Databehandlingsansvarlig)

UiT Norgga árktalaš universitehta direktevrras lea diehtogieđahallanovddasvástádus



Page administrator: Marita Melhus
Last updated: 09.11.2018 09:27