SAMINOR 2, ceahkki 2 – klinalaš iskkadeapmi

Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš, UiT Norgga árktalaš universitehtas, čađahii nuppi Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeami guovlluin gos lea sámi ja dáža ássan (SAMINOR 2) jagiin 2012–2014. Iskkadeamit čađahuvvo guovtti ceahkis: Ceahkki 1 lei jearahallanskovveiskkadeapmi, ceahkki 2 lei klinalaš iskkadeami, maiddá gohčoduvvon «Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeapmi». Klinalaš iskkadeapmi čađáhuvvui jagiin 2012–2014 logi válljejuvvon gielddas, buot dat gielddat ledje searvan SAMINOR 1:s ja ceahkki 1:s SAMINOR 2:s.

Gielddat mat válljejuvvo searvat ceahkki 2:i.

Skánik ja Evenášši (čakčamánu–golggotmánu 2012)
Kárášjohka (ođđajagimánu–guovvamánu 2013)
Guovdageaidnu (guovvamánu–njukčamánu 2013)
Porsáŋgu (cuoŋománu–miessemánu 2013)
Gáivuotna (čakčamánu–golggotmánu 2013)
Omasvuotna (golggotmánu–skábmamánu 2013)
Unjárga ja Deatnu (guovvamánu–cuoŋománu 2014)
Ivgu (miessemánu–geassemánu 2014).

Ovdal iskkadeami ásahuvvui ovttasbargu gielddahálddahusain juohke gielddas. Sii veahkehedje láhčit lanjaid, lonistit dearvvašvuođafágabargiid gielddain ja ledje muđui veahkkinovddidit praktihkalaš doaimmaid. Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš láigohii dahje oaččui luoikkahit lanjaid gielddain gosa ásahedje dutkanstašuvnna dan áigodaga go iskkadeapmi čađahuvvui. Ledje eanaš báikkálaš dearvvašvuođafágabargit geat lonistuvvo bargin dutkanstašuvndni. Oktiibuot 70 láigohuvvon mielbargi ledje mielde čohkket dieđuid.

Sullii mánu ovdal iskkadeami, ožžo olbmot válljejuvvon álbmotjoavkkus gihppaga poastta mielde mas ledje dieđut boahtti dearvvašvuođaiskkadeami birra (gihpa dárugillii, gihpa kvenagillii). Buohkat gaskal 40 ja 79 jagi ledje ulbmiljoavkkus, beroškeahttá ledje go searvan ceahkki 1:s vai eai. Buohkat geat bovdejuvvojedje ožžo persovnnalašreivve mas lei diehtojuohkinčálus, diibmogohččun (diibmogohččun dárugillii) ja jearahallanskovvi. Sullii gaskamuttus guorahallanáigodagas ožžo sii guđet eai lean vel boahtán diibmui muittuhusa poastta mielde (muittuhus dárugillii).

Iskkadeamis lei klinalaš iskkadeapmi, varraiskkus ja oasseváldit galge maiddá deavdit jearahallanskovi ja váldit dan mielde iskkadanbáikái. Olbmot ahkejoavkkus 70–79 jagi ožžo sierra jearahallanskovi mii lei heivehuvvon vuorrasiidda. Nuppiin sániin leat mis guokte jearahallanskovi čadnon ceahkki 2:i. Okta sidjiide geat leat gaskal 40 ja 69 jagi mas ledje 8 siiddu (jearahallanskovvi dárugillii) ja okta sidjiide gaskal 70 ja 79 jagi mas ledje 4 siiddu (jearahallanskovvi dárugillii).

Klinalaš mihtut

Allodat, deaddu, spirralat- ja seakkáš mihtiduvvo, ja maiddái váibmojulkin ja varradeaddu.

Varraiskosat

Olbmot ožžo boradit ovdal varraiskosat váldo. Váldo analiissat guhkesáiggevarrasohkkaris (HbA1c) ja varraproseanttas (Hemoglobin) dutkanstašuvnnas. Buot oasseváldit fállojuvvo oažžut čálalaš vástádusaid daid iskosiin mat dahkko stašuvnnas, maiddá guhkesáiggevarrasohkkaris ja varraproseanttas. Eahpenormála gávdnosiid oktavuođas čujuhuvvo oasseváldit viidásat iežaset fástadoaktárii. Varraiskosat muđui galmmihuvvo ja sáddejuvvo UiT Norgga árktalaš universitehtii vurkejuvvot biobáŋkkus. Buoidestoffain, diabetes bioseavániin, vuolšereakšuvnnain ja ruovdestáhtusis, ja soames vitamiinnain dahkko analiissat Davvi Norgga universitehta buohcciviesus (UNN) 2014 čavčča. Dahkko analiissat vitamiidna D:s Helssegis Suomas 2016 giđa. Leat maiddá váldon birasmirkoanaliissat muhttin oasi oasseváldiin. Varraiskosiin main eai leat dahkkon analiissat leat biobáŋkui vurkejuvvon vai sáhttet dahkkot analiissat dain maŋit áiggis.

Searvan ceahkki 2:s

	Dievddut			Nissonat			Oktiibuot
Ahki	Galles bovdejuvvon	Galle oasseváldi	%	Galles bovdejuvvon	Galle oasseváldi	%	Galles bovdejuvvon	Galle oasseváldi	%
40-44	867	255	29,4	836	388	46,4	1703	643	37,8
45-49	907	283	31,2	795	364	45,8	1702	647	38,0
50-54	883	319	36,1	777	406	52,3	1660	725	43,7
55-59	897	372	41,5	848	481	56,7	1745	853	48,9
60-64	970	481	49,6	872	535	61,4	1842	1016	55,2
65-69	930	488	52,5	817	504	61,7	1747	992	56,8
70-74	591	336	56,9	550	333	60,5	1141	669	58,6
75-79	424	213	50,2	491	246	50,1	915	459	50,2
Oktiibuot	6469	2747	42,5	5986	3257	54,4	12455	6004	48,2

Ruhtadeapmi

Dutkan lea ruhtaduvvon dutkanruđaiguin čuovvovaččain:

Davvi-Norgga Regionála dutkanfoanddain
Golmma davimus fylkagielddas
Davvi Dearvvašvuođas
Sámedikkis
Sámi našunála gealboguovddážis – Psykalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG)
Dearvvašvuohta- ja fuolahusdepartemeanttas

Ii ovttage dáin instánssain leat beroštusriidu iskkadeami dáfus.

Diehtogieđahallanovddasvástádus (Databehandlingsansvarlig)

UiT Norgga árktalaš universitehta direktevrras lea diehtogieđahallanovddasvástádus