SAMINOR 1

Vuosttaš Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeapmi guovlluin gos lea sámi ja dáža ássan.

Dearvvašvuođa ja eallindilleiskkadeapmi SAMINOR 1 čađahuvvui 2003–2004:s ovttasbargun gaskal  Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáža  (SDDG) ja Stáhta dearvvašvuođaiskkademiid (Statens helseundersøkelser), mii áiggi mielde šattai oassin Našunála Álbmotdearvvašvuođainstituhtas (Nasjonalt folkehelseinstitutt – FHI). SAMINOR 1-iskkadeapmi čađahuvvui oktanaga ovttain regionála dearvvašvuođaiskkademiin (TROFINN)  man Našunála Álbmotdearvvašvuođainstituhtta čađahii.

Gielddat mat bovdejuvvo searvat:

Finnmárku: 

Kárášjohka, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Deatnu, Unjárga, Davvesiida, Áltá, Láhppi ja Fálesnuorri.

Romssa fylka:

Gáivuotna, Návuotna, Omasvuona, Ivgu, Skánik ja Loabák.

Nordlánda:

Divttasvuotna, Evenášši, Aarborte (Aarborte biire), Grane (Maajehjaevrie biire), Áhkanjárga (Áravuomi biire) 

Davvi-Trøndelága:

Raarvihken ja oasit Nåamesjenmåelhkies (Trones ja Furuly) ja Snåase (Vinje)

Lulli-Trøndelága:

Oasit Plassje gielddas (Prahke) Lulli-Trøndelágas.

Earret Álttá suohkanis ledje buot gielddain unnit go 3.000 ássi. 

Searvan

Oasseváldilohku masa dás čujuhuvvo leat sii guđet leat deavdán unnimusat ovtta jearahallanskovi ja/dahje leamaš mielde klinalaš iskosis ja geat eai leat várren dan vuostá ahte dieđut sáhttet geavahuvvot medisiinnalaš dutkamii.

 

Dievddut

Nissonat

Oktiibuot

Ahki

Galles bovdejuvvon

Galle oasseváldi

%

Galles bovdejuvvon

Galle oasseváldi

%

Galles bovdejuvvon

Galle oasseváldi

%

30

427

125

29,3

409

202

49,4

836

327

39,1

36-39

1646

710

43,1

1546

870

56,3

3192

1580

49,5

40-44

1948

971

49,8

1788

1158

64,8

3736

2129

57,0

45-49

1997

1124

56,3

1823

1207

66,2

3820

2331

31,0

50-54

2135

1259

59,0

1809

1305

72,1

3944

2564

65,0

55-59

2073

1274

61,5

1722

1225

71,1

3795

2499

65,8

60-64

1484

957

64,5

1311

946

72,2

2795

1903

68,1

65-69

1158

747

64,5

1177

792

67,3

2335

1539

65,9

70-74

1026

589

57,4

1058

654

61,8

2084

1243

59,6

75-79

647

354

54,7

803

396

49,3

1450

750

51,7

Oktiibuot

14541

8110

55,8

13446

8,755

65,1

27987

16865

60,3

 

Dutkama čađaheapmi

Go iskkadeapmi álggahuvvui Unjárggas, de sáddejuvvui vuos 2-siidosaš jearahallanskovvi (0-skovvi)  man SDDG lea hábmen, válljejuvvon ahkejoavkkuide, oktan bovdehusreivviin ja diehtojuohkingihppagiin. Sii geat ledje bovdejuvvon searvat sáhtte válljet dáhttu go dušše searvat jearahallanskoviin, vai dáhttu go searvat dearvvašvuođaiskosii. Skovvi sáddejuvvui ruovttoluotta Servodatmedisiinnalaš instituhttii, Romssa universitehtii.

Sii guđet háliidedje searvat klinalaš iskkadeapmái, ožžo dasto bovdehusa masa lei čállon goas dáhpáhuvva ja gosa galggaiboahttit. Bovdehus sáddejuvvui oktan 3-siidosaš jearahallanskoviin man Našunála Álbmotdearvvašvuođainstituhtta (Nasjonalt folkehelseinstitutt) lea ráhkadan (dárogillii). Dát jearahallanskovvi geigejuvvui bargiide go bohte dearvvašvuođaiskkadeapmái. Iskkadeamit ledje guovtti busses mat bisánedje ovtta dahje moatti báikái gielddas.

Maŋŋá go dearvvašvuođaiskkadeami klinalaš oassi lei dahkkon, galge oasseváldit deavdit 4-siidosaš liigeskovi (dárogillii, eaŋgalasgillii) man SDDG lei hábmen ja máhcahit dan Romssa universitehtii.

Dutkanhápmi rievddai maŋŋá go dearvvašvuođaiskkadeapmi lei čađáhuvvon njeallje gielddas Finnmárkkus ; Unjárga, Deatnu, Kárášjohka ja Guovdageaidnu. Sivvan manne hápmi rievddai lei go ledje unnán oasseváldit klinalaš iskkadeamis. Čuovvovaš guovlluin bovdejuvvo buohkat searvat klinalaš iskkadeapmái. Vuosttaš 2-siidosaš skovvi SDDG:s, dat nu gohčoduvvon 0-skovvi, čadnui klinalaš skovvái gullevaš Našunála Álbmotdearvvašvuođainstituhttii (Nasjonalt folkehelseinstitutt), nu ahte bovdejuvvon oasseváldit ožžo 5-siidosaš jearahallanskovi (dárogilliieaŋgalasgillii) man geigejedje go bohte iskkadeapmái.

Muittuhusat:

  • Njeallji vuosttaš gildii sáddejuvvo muittuhusat sidjiide geat eai lean vástidan 0-skovi, oažžun dihte stuorát responssa ovdal bovdehus dearvvašvuođaiskosii sáddejuvvui.
  • Busse máhcai fas gielddaide 2-3 mánu maŋŋá vuosttaš fitnama Finnmárkkus ja Romssas čohkken dihte eanet dieđuid. Sii guđet eai lean boahtán vuosttaš geardde go iskosat čađahuvvo ožžo muittuhusa ođđa diibmui boahtit.
  • Busset eai máhccan ođđa iskosiidda Nordlánddas ja Davvi- ja Lulli-Trøndelágas.
  • Muittuhus sáddejuvvui buohkaide geat eai máhcahan liigeskovi mii addojuvvui maŋŋá klinalaš dearvvašvuođaiskosa.
  • Njealji vuosttaš gielddas (Unjárga, Deatnu, Kárášjohka ja Guovdageaidnu) ledje nu unnán oasseváldit vuosttaš fitnamis, ahte mearriduvvui bovdet buohkaid klinalaš iskkadeapmái go busse bođii nuppes, beroškeahttá ledjego deavdán 0-skovi vai eai. Dat dagahii ahte máŋggas bohtet klinalaš iskkadeapmái vaikke eai lean deavdán 0-skovi. 2006:s váldojuvvui oktavuohta singuin geat eai lean deavdán 0-skovi ja earet eará vižžojuvvo giella-/etnalašvuođadieđut 0-skovi bokte ođđasit.

 

Diehtogieđahallanovddasvástádus (Databehandlingsansvarlig)

UiT Norgga árktalaš universitehta direktevrras lea diehtogieđahallanovddasvástádus