Álgoálbmotdearvvašvuođa dutkan ja oahpahus rahpá vejolašvuođaid ovttasbargat
22. ja 23. beaivvi borgemánus finaiga Davvi-Dakota universitehta prodekána Donald K. Warne ja professor Pål Davidsen, Bergen universitehtas Sámi dearvvašvuođaguovddážis. Ulbmil galledemiin lei gulahallat ja digaštallat ovttasbargovejolašvuođaid institušuvnnaid gaskka.
Donald K. Warne, M.D., M.P.H., lea prodekána suorgái "Diversity, Equity, and Inclusion” ja jođiha oahppoprográmma Indians into Medicine (INMED), mii lea gullevaš Davvi-Dakota universitehttii, School of Medicine & Health Sciences (SMHS). Son lea maid jođiheaddji masterprográmmas “Master of Public Health” (MPH) ja professor bearaš- ja servodatmedisinsuorggis. Warnera dutkán birasta erohusaid dearvvašvuođas, dearvvašvuođapolitihka, vuođđodearvvašvuođabálvalusaid, álbmotdearvvašvuođa ja epidemiologiija. Sus lea earenoamáš beroštupmi dutkamii mat čuvgeha movt historjjálaš traumat, vealaheapmi ja movt birzzeheapme – áiggiid ja buolvvaid badjel – lea váikkuhan eallima ja dearvvašvuođa álgoálbmogiidda USA'as. Warne muitalii rabas logaldallamis movt dearvvašvuohta dilli lea, ja lea leamaš álgoálbmogiidda USA'as.
Professor Pål Davidsen bargá Bergen universitehtas, geografiija instituhtas. Davidsena dutkanberoštupmi lea vuogádatdynamihkahábmen (systemdynamikkmodellering) iešguđet dutkansurggiin, maiddái álgoálbmotdutkamis. Vuogádatdynamihkahábmen sáhttá geavahit dutkamii ja plánemii eanaš fágasurggiin, ja geavahuvvo buoridit ja hábmet diehtoohccáma, hábmet modeallaid, dahkat analysaid ja geahpida oahpaheami ja politihkalaš mearrádusaid. Dát vuohki veahkeha čoavdit máŋggadáfot čuolmmaid iešguđet disipliinnain, ja ovddida gulahallama ja ovttasbarggu rasttil fágaid ja oahpahusaid.
Davvi-Dakota universitehta ja Bergen universitehta gaskal lea riikkaidgaskasaš ovttasbargošiehtadus mii addá ohppiide vejolašvuođa leahkit lonohallanoahppi goappáge universitehtii. Min čoahkkimis ságastalaimet sullasaš lonohallanprográmma ja dutkanvejolašvuođaid buot golbma universitehta gaskal. Vejolaš fáddat oktasaš dutkanovttasbargguide leat fáddat mat gusket sihke amerihká álgoálbmogiid ja sápmelaččaide (SAMINOR 3), nu go earet eará Adverse Childhood Experiences (ACEs), historjjálaš traumat, internáhtta vásáhusat ja árgabeaivvi hušša váikkuhusat.
Oahpahusa olis sáhttá lonohallanprográmma, mii dál juo gávdno gaskal Davvi-Dakota universitehta ja Bergen universitehta, viiddiduvvot ohppiide UiT'as, vuosttažettiin ohppiide masterprográmmain Public Health (MPH) ja Indigenous Studies. MPH prográmma álgoálbmotdearvvašvuođas, Davvi-Dakota universitehtas, fállá ohppiide dárbbašlaš ipmárdus makkár ja movt fáktorat váikkuhit dearvvašvuođadillii álgoálbmogiidda, ja movt sáhttá unnidit erohusaid dearvvašvuođas. Oahppit besset oahppát movt dearvvašvuođadilli lea iešguđet álgoálbmogiin, ja movt historjá, kultuvra, servvodat, árbevirolaš máhttu, borramušdábit ja koloniserenhistorjá oktasaččat váikkuhit otná dearvvašvuođadili.
Masteroahppit UiT'as ja Bergen universitehtas sáhttet váldit oasi oahpahusas masterdásis ja oažžut dárbbašlaš bagadusa Davvi-Dakota universitehtas. Seamma ládje sáhttet MPH-oahppit Davvi-Dakota universitehtas čuovvut heivvolaš oahpahusaid UiT'as. Dat lea maiddái vejolaš ovttasbargat ph.d.dásis.
Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš illuda joatkit ovttasbarggu Davvi-Dakota universitehtain ja Bergena universitehtain.
